Politiikka
12.5.2026 05:12 ・ Päivitetty: 12.5.2026 05:20
Valtiotieteilijä: Kansalaisdemokratia on taantunut Orpon hallituskaudella
Petteri Orpon (kok) hallituskaudella elinkeinoelämän valta päätöksenteossa on kasvanut, vaaliehdokkaaksi pääsy vaatii varallisuutta ja koulutusleikkaukset vievät kansalaisilta tasa-arvoisia väyliä sosiaaliseen nousuun.
Tämän kaiken tuoma toivottomuuden tunne vähentää kansalaisten yhdenvertaisia edellytyksiä käyttää demokraattisia oikeuksiaan täysipainoisesti, väittää Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass.
Helsingin Sanomien julkaisemassa näkökulmakirjoituksessa Wass muistuttaa, että demokratiakehityksen muutos näkyy jo alan tutkimuksessa.
– V-Dem-instituutin näitä asioita mittaavassa demokratian tasa-arvoindeksissä Suomi on pudonnut sijalle 33. Vuonna 2023 olimme sijalla 12, hän kirjoittaa.
MERKKEINÄ kansalaisdemokratian mahdollisuuksien taantumisesta hän näkee muun muassa elinkeinoelämän vallankasvun päätöksenteossa, alueiden eriarvoistumisen ja koulutuksen rapautumisen, mikä altistaa ihmisiä poliittiselle disinformaatiolle.
Samaan aikaan kun kansantaloutta kohennetaan suuryritysten edunvalvojien ehdoilla, kansalaisten ote päätöksenteosta lipsuu.
– Jatkuva huoli työstä, toimeentulosta ja terveydestä tyrehdyttää aktiiviseen kansalaisuuteen vaadittuja voimavaroja ja lisää demokratiaa sisältä päin nakertavien liikkeiden vetovoimaa, Wass kirjoittaa.
Lisää aiheesta
Poliittiseen toimintaan osallistuminen vaatii yhä enemmän varallisuutta, ja monet ehdokkaat tulevatkin hyvätuloisten joukosta. Tämä voi keskittää poliittista valtaa vauraalle eliitille, Wass varoittaa.
Valtiotieteilijä haluaakin, että seuraavan hallituksen pitäisi kohdentaa talouden sopeutustoimia niin, että niiden vaikutukset kansalaisdemokratiaan huomioitaisiin paremmin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Kolumnit
10.5.2026 05:30
Markus Leikola: Päättäjän kyky tuntea häpeää on demokratian turva
